Köyliönjärvi on Satakunnassa Köyliössä sijaitseva järvi, joka kuuluu  Eurajoen vesistön  Köyliönjoen valuma-alueeseen. Se on Pyhäjärven jälkeen Eurajoen vesistön toiseksi suurin järvi.

Se on 10,3 kilometriä pitkä ja alle 2,0 kilometriä leveä. Järvi on pohjois-etelä-suuntainen. Järvi on savipohjainen, mutta Kankaanpäässä harju ulottuu rantaan asti ja siellä on hiekkapohja. Järvi on yleisesti hyvin matala, koska 35 % järven pinta-alasta on alle metrin syvää ja vain 22 % on yli 3 metriä syvää. Järven keskisyvyys on 2,6 metriä, mutta sen syvänteessä on 13 metriä syvää. Köyliönjärvessä on viisi saarta, Kirkkosaari, Kaukosaari, Heinisaari, Kirkkokari ja Härkikari. Järvi jää kahden hiekkaisen harjualueen väliin. Pohjoisessa aukeavat Koomankankaan hiekkaiset tasangot, ja etelässä nousee korkealle SäkylänHuovinrinne ja Säkylänharju.  Järven keskellä veden alla kulkee terävähuippuinen harju, joka nousee paikoin veden pinnalle muodostaen järvelle kaksi suurta ja yhden pienen saaren.

Järven rehevöityminen on tehnyt Köyliönjärvestä linnustollisesti merkittävän. Järvien pohjois- ja keskiosat kuuluvat valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja ovat Natura 2000 -aluetta. Köyliönjärvi muodostaa yhdessä Pyhäjärven kanssa kansainvälisesti tärkeän lintualueen (IBA-alue).

Järvi on tunnettu legendasta, jonka mukaan talonpoika Lalli surmasi piispa Henrikin järven jäällä.

Useimmat Köyliön kylistä sijaitsevat Köyliönjärven ympärillä ja Köyliön kirkko sekä Köyliönkartano on rakennettu Kirkkosaareen. Köyliönjärven kulttuurimaisema on valtioneuvoston periaatepäätöksellä luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Ympäristöministeriön mukaan Köyliönjärven kansallismaisema on Ala-Satakunnalle tyypillistä kulttuurimaisemaa, ja lisäksi alueella on erittäin korkeat historialliset arvot.

Retken aikana pidämme ruokailutaon ja mahdollisuuksien mukaan paistamme makkaraa