Järven synnytti kambrisella maailmankaudella maahan syöksynyt meteoriitti. Kallioperän rapautuminen ja jääkausien tasoittavan työn takia kraatterin maanpäälliset jäljet ovat hävinneet näkymättömiin. Järvelle ovat tyypillistä matalat, kivikkoiset ja kaislikkoiset rannat, pienet saaret, kivikot ja lahdelmat. Järven pintaa on aikoinaan laskettu alemmaksi ja nykyään sen pinnankorkeutta säännöstellään pohjapadolla.

Järvi on matala ja jääkauden siirtolohkareiden takia paikoin kivinen. Järven rantaviiva on rikkonainen, minkä takiä niemiä ja lahtiä on paljon. Järvessä on paljon saaria, joista monet ovat autioita. Suurimmat saaret ovat Maasalo ja Selkäsalo, jotka ovat mökittömiä sekä Moisionluoto,  Kuurinluoto,  Kivisenluoto  ja Korpiluoto.

Järvi sijaitsee alueella, jossa kallio on pääasiassa gneissiä. Järven länsi-, luoteis- ja etelärannalla esiintyy myös harmaagraniittia elitonaliittia. Rukamaalla esiintyy pieninä määrinä myös amfiboliittia, jota voi käyttää kiuaskivenä.

Reitti on pituudeltaan noin 14 km suuntautuen Salonpään rannasta Maasalon saaren kautta Vanhainpirtinlahteen ja sieltä Vaskuinlahteen. Reitti jatkuu Kuovinlahden, Pyhälahden ja Pahalahden kautta Madekallion alueelle, jossa laavu Vihtaluodossa. Matka laavulle noin 6 km. Reitti jatkuu Hämeenlahden kautta Matomaen laavulle, josta se jatkuu selkäreittinä Kareksenniemen ja Kulhankuonon välistä kohti Kolmikantaa ja Vääriäsaaria jatkuen Selkäluodon eteläkärkeen, jossa on laavu. Reitti palaa sieltä takaisin Salonpään rantaan.