Retkelläme Isojärven kansallispuistoon tutustumme miljoonia vuosia takasin maankuoren halkeamiin syntyneisiin rotkojärviin, vanhojen savottamaiden tunnelmiin ja kuljemme majavien jäljillä. Isojärven kansallispuisto on rauhallisia metsä- ja järvimaisemia etsiville oivallinen kohde.

Maankuoren murroslinjojen, järvet ja murroslaaksot tekevät maastosta paikoin haasteellisen kulkea.

Lähdemme Heretyn metsätyökämpältä kohti Latokuusikkoa. Heretyn kämppä on vanha metsätyömiesten tukikohta, josta lähdettiin savottatyömaille. Kämppä oli aikansa modernein tukkikämppä, ja on nykyisillään museokäytössä.
Latokuusikon aarniometsälehdossa ihailemme komeita kuusia ja jättiläismäisiä haapoja. Lahoavien maapuiden rungoille tavataan monia vanhojen metsien kääpälajeja.

Vahterjärven laavulla on hyvä syödä eväitä ja rauhoittua hetkeksi ihailemaan järvimaisemaa. Kesäaikaan alueella viihtyvät kaakkurit, joiden elämää järvellä on mukava seurailla ruokailun ohessa.

Vahterjärveltä matka jatkuu etsien läpi kohden Isojärven rannalla sijaitsevaa Kalalahden laavua jolla vietämme yön. Laavu sijaitsee komealla paikalla suojaisan lahden poukamassa. Täällä on hyvä pulahtaa vaikka iltauinnille pesemään päivän hiet pois iholta.
Iltatoimien jälkeen on aika rauhoittua nuotiolle ja tarinoida, tai kuunnella luonnon rauhoittavia ääniä valoisassa kesäyössä.

Aamulla matka jatkuu tutkimaan Kalakorven maisemanmuokkaajien elämäntyötä. Alueella eläneiden majavien töistä aiheutuneet muutokset metsäluontoon ovat kaikkien nähtävillä. Alueella on satoja pystyyn kuolleita puita, jotka ovat jääneet aikoinaan veden alle majavien rakennettua patonsa alueelle.

Kalakorven läpi kuljettuamme suuntaamme kohti Lortikanvuorta. Tällä vuorella kaiki on suurta. Aluetta "kansoittavat" suunnattoman suuret siirtolohkareet sekä liki parimetriset muurahaispesät. Lortikanvuoren alue on korkeuserojen, sekä siirtolohkareiden vuoksi puiston haastavinta aluetta kulkea, mutta sitäkin komeampaa.
Lortikanvuoren jälkeen suuntaamme askeleet lähtöpaikalle Heretyn kämpälle.