Kurjenrahka

Kurjenrahkan kansallispuisto on Varsinais-Suomen laajin arvokasta luonnontilaista suoluontoa esittelevä kansallispuisto. Soiden lisäksi alueella on vanhoja koskemattomia metsiä sekä suorantaisia järviä.

Kuljemme Kurjenrahkan kansallispuistossa ja sen välittömässä läheisyydessä 30km pitkän Vajosuon vaelluksen. Matkan varrelle osuvat puiston suuret suot, Vajosuo ja Kurjenrahka, joiden monipuolinen suoluonto tarjoaa runsaasti nähtävää kokeneemmallekin kulkijalle.

Reittimme lähtee liikkeelle Kurjenpesän luontotuvalta kohden Kuhakuonon rajakiveä, jo yli 600-vuotta paikoillaan seissyttä rajamerkkiä, joka edelleen tänäpäivänäkin toimii seitsemän kunnan rajakivenä. Reitti kulkee rajakiveltä kohden Koivusaaren lintutornia, jolla on hyvä pitää taukoa vaeltamisesta tarkkaillen Kurjenrahkan karua suoluontoa lintuja tarkkaillen.

Töykkälän laavulla pidämme ruoka- ja lepotauon, jonka jälkeen matka jatkuu suurelta osin yleisiä teitä seuraillen kohden Vajosuon laavua. Vaikka reitti teitä seuraakin, om matkan varrella runsaasti kaunista maalaismaisemaa. Yövymme Vajosuon laavulla, jonka läheisyydessä sijaitsee Vajosuon lintutorni. Tornista aukeavat näkymät suolle, jonka runsasta linnustoa on täältä hyvä tarkkailla illalla tai aamun koitteessa.

Vajosuolta matkamme jatkuu vaihtelevien suo- ja metsäalueiden läpi kohden Pukkipalon aarnimetsää. Matkan varrella pidämme taukoja Rettun laavulla sekä Takaniitunvuoren tulipaikalla. Takaniitunvuoren näköalapaikalla avautuvat jälleen upeat näkymät kohti eteen avautuvaa suomaisemaa.

Seuraavaksi saavumme Pukkipalon aarnimetsään. Tällä alueella kasvavat Kurjenrahkan kansallispuiston komeimmat puuvanhukset. Alueella vaihtelevat komeat kuuset, kilpikaarnaiset männyt, lahoavat maapuut sekä pstyyn kuolleet, jo kelottuneet puuvanhukset.

Pukkipalon jälkeen reittimme vie kulkijan Savojärven kauniille rantamille ja pitkospuita pitkin edelleen takaisin Kurjenpesän luontotuvalle.

Vaikka Kurjenrahkan kansallispuiston eläimistö on pääosin suoseuduille tyypillistä, myös erämaiset, harvinaiset ja uhanalaiset eläinlajit pesivät alueella. Osa niistä on kaukana pääesiintymisalueistaan; kansallispuistossa pesii mm. monia pohjoisia lintulajeja eteläisimmillä esiintymispaikoillaan.