Majakkakulttuuria, perinnemaisemaa, Mufloneita, harvinaisia kasveja ja lintuja, suojeltuja tervaleppälehtoja sekä kukkivia ketoja. Kaikkea tätä ja paljon muuta koet Säpin majakkasaarella.
Kaksipäiväisellä retkellä tähän rakennuskultturia ja luontoa puruavaan saareen sinut tutustuttaa paikallinen luonto-asiantuntija.

Tutustumme saaren eri luontoarvoiltaan arvokkaisiin kasvillisuusvyöhykkeisiin, metsätyyppeihin, lukuisiin ketoihin ja niittyihin pintaa syvemmältä. Majoitumme kulttuurihistoriaa pursuavassa Porin lintutieteellisen yhdistyksen majassa, joka on Suomen toiseksi vanhin lintuasema sekä entinen majakanvartian tupa. Illalla saunomme autenttisessa saaristolaissaunassa, ja uimme saaren edustan uskomattoman kirkkaissa vesissä.

900 vuotta takaisin meren syleilystä paljastui ensin muutama kari. Vuodet kuluivat ja maa jatkoi kohoamistaan jääkauden jäljiltä. Kareista alkoi muodostumaan saari, Säppi.

Saaren sijainti tärkeän meriväylän varrella toi tarpeen merkitä saari kunnolla. Ensin rakennettiin riu'uista kaasa, sen paikalle myöhemmin, vuonna 1873, valomajakka jonka loisto kohoaa liki 30 metrin korkeuteen. Majakan juurella sijaitsevat 1870-luvulla rakennetut majakanvartian asuinrakennukset, luotsitupa, materiaalivarasto, sauna sekä uudisrakennuksena grillikatos.

Saarella vaihtelevat erilaiset kasvillisuusvyöhykkeet. On suojeltua tervaleppälehtoa, ketoja, niittyjä, avokallioita sekä metsiä. Otamme selvää, miksi keltamatarat kukkivat kirkkaamman keltaisina täällä, kuin mantereella. Teemme tutkimusretkiä saaren kedoille ja niityille, tutustumme harvinaisiin ja uhanalaisiin kasveihin ja niiden käyttötarkoituksiin.

Saarella tavataan monia vanhojen metsien lintulajeja, rannoilla pesivät kahlaajat ja monet muut ruovikoissa elävät lajit.
Täällä tavataan vuosittain satoja muuttolintuja saarella pesivien lajien lisäksi. Säpin majakkasaari on siis myös lintuparatiisi.