Joutsijärvi on Satakunnan suurimpia järviä. Muut merkittävät Kullaanjoen valuma-alueen järvet Joutsijärven ja Tuurujärven lisäksi ovat Palusjärvi ja Pyhäjärvi. Joutsijärvi on järvistä selvästi suurin. Valuma-alueesta suurin osa on metsiä ja soita. Metsiä valuma-alueesta on 56 % ja soita 30 %. Joutsijärvi on ravinnepitoisuutensa perusteella lievästi rehevöitynyt, ruskeavetinen ja vedenlaadultaan humuspitoinen järvi

Joutsijärven länsipuolella on sitä huomattavasti pienempi Tuurujärvi, jota erottaa Joutsijärvestä kolme kapeaa ja matalaa salmea. Joutsijärvi ja Tuurujärvi kuuluvat Kullaanjoen valuma-alueeseen, joka on osa laajempaa Kokemäenjoen vesistöä. Kullaanjoki tai Joutsijoki muuttaa matkalla useasti nimeään, ja se laskee Harjunpäänjokena Kokemäenjokeen, joka laskee edelleen Selkämeren Pihlavanlahteen Porin edustalla.

Järven pituus on 5,5 kilometriä ja leveys 3,4 kilometriä. Joutsijärven keskisyvyys on 2,17 metriä, ja sen suurin syvyys on seitsemän metriä. Joutsijärvellä ja Tuurujärvellä on yhteistä rantaviivaa saaret mukaan lukien 67 kilometriä. Ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa.
Pori ottaa raakavetensä Tuurujärvestä. Joutsijärvi ja Tuurujärvi kuuluvat keskeisimpinä järvenä Kullaanjoen vesistöjärjestelyjen piiriin, joka aloitettiin vuonna 1977 Porin kaupungin talousvedensaanin turvaamiseksi. Pinnankorkeutta säädellään Tammen padolla, joka sijaitsee Joutsijoen suulla.

Joutsijärven retkeilyreitin varrella on entisöitynä talvisodan jälkeen vuonna 1941 rakennettu rintamakarkurien korsu, jossa metsäkaartilaiset piileskelivät sotilaspoliisia jatkosodan alettua. Noin kymmenen rintamakarkurin piilopaikka oli valikoitunut Joutsijärven erämaahan, sillä alue on hyvin syrjäinen. Piilopaikka paljastui tammikuussa vuonna 1944, kun sotilaspoliisi sai talvisen ruoanhankintamatkan myötä vihiä mahdollisesta piilopaikasta. Sotilaspoliisit hiihtivät järven jäälle ja pidättivät rannasta kaksi metsäkaartilaista, jotka he pakottivat kävelemään korsulle. Korsun vartiomies huomasi poliisit, veti hälytysnarusta ja avasi tulen, minkä seurauksena ryhmän kersantti sai osuman rintaansa. Kersantti selvisi hengissä, mutta korsun vartiomies sai välikohtauksessa surmansa. Noin kymmenen korsulaista pääsi pakotunnelia pitkin karkuun. Järvellä kiinni otetut miehet vangittiin ja heidät vapautettiin sodan loputtua.

Reitti

Retken aikana kierrämme koko järven ja matkaa tulee noin 15 km. Tutustumme Kulhansuon suoalueeseen, josta matkaamme Sisälmystenlahdelle retkilounaalle ja sieltä luonnonsuojelualueen halki joko Tuurunkankaalle tai Vohlan saarelle. Hyvin todennäköisesti näemme pesivän kalasääksipariskunnan. Kauniin Tuurunkankaan läpi pistäydymme Tuurunjärvellä, Porin juomavesialueella. Vohlakarin saaressa voimme pitää levähdystauon.