Karhijärvi on mainio melontakohde järvimelonnasta kiinnostuneille. Laviassa on useita kivikautisia asuinpaikkoja, ja asutus oli aikoinaan keskittynyt varsinkin Karhijärven kalaisille rannoille. Pronssikauden jäänteinä kunnassa on muutama säilynyt hiidenkiuas, joihin entisajan ihmiset hautasivat vainajansa. Lavia sijaitsee murrosvajoamalaaksossa, jota reunustavat jyrkät, osin kallioiset rinteet. Kirkonkylä on sijoittunut sen pohjalle kolmen järven väliin. Laviasta löydetty kivilaji on nimetty kunnan mukaan lavialiitiksi ja sitä esiintyy etenkin Karhijärven etelä- ja kaakkoispuolella. Riihonlahdella sijaitsee lintualue, jossa pesii muun muassa harvinainen ruskosuohaukka.

Lavian puurakenteinen kirkko on vuodelta 1823 (C. Bassi). Muita nähtävyyksiä ovat Susikosken ja Sampakosken vanhat kivisillat sekä Velhonvuoren vesiputous, johon talvisin muodostuu kallion päälle komea jääputous.

Lähtö voi olla esim. jätevedenpuhdistamon rannasta tai Salaplakkarin venerannasta noin 1,5 km Lavian keskustasta etelään. Matkalla voi poiketa Selkäsaaren laavupaikalle. Lassilanjoelle on matkaa noin 15 km, mutta järven rannoilla on pari hyvää taukopaikkaa. Myllynnokassa on kylätoimikunnan ylläpitämä uimaranta ja Tahosteniemessä tanssilava, jonka yhteydessä wc, roska-astiat ym. taukopaikkapalvelut. Lisäksi Karhijärven länsipäässä on mahdollisuus vuokrata mökkejä.